Kaksikielistä perhearkea, matkailua, luontoretkiä, urheilua, sisustusta, puuseppäilyä, tukkakriisejä ja paljon valokuvia!

tiistai 30. elokuuta 2016

Äiti, voisitko jo lähteä?

Maailmani on mullistunut.
Tänään minut ajettiin pois kotoa. 

Korsolampi_Kirkkonummi_2016_friolandia-5 Korsolampi_Kirkkonummi_2016_friolandia-4
(Oliverilla testissä uusi ReimaGo, tästä varmaan lisää myöhemmin...)

Kolme vuotta olen tuntenut sen pistoksen rinnassani kotoa (useimmiten salaa ja vaivihkaa) poistuessani. Tiennyt, että se oma pieni kullanmuruni jäisi kaipaamaan. Itkisi äidin perään ja rakentaisi Lego-torneja eteiseen äitiä odottaessaan. 

Tänään sain kuitenkin ensimmäistä kertaa kuulla nuo sanat: Äiti, voisitko sä jo lähteä? Laita jo takki päälle! 


Korsolampi_Kirkkonummi_2016_friolandia-15 Korsolampi_Kirkkonummi_2016_friolandia-16 Korsolampi_Kirkkonummi_2016_friolandia-14

Roolimme ovat vaihtuneet. Isä on ollut enemmän kotona kuin äiti. Isä on hauska, se leikkii ja on kaveri. Sen kanssa on niin kivaa että äiti voisi jo lähteä sinne verstaallensa ja olla tuputtamatta aamupalaa ja hammaspesua ja kalsareiden vaihtoa. 

Voi elämä!

Korsolampi_Kirkkonummi_2016_friolandia-12 Korsolampi_Kirkkonummi_2016_friolandia-9 Korsolampi_Kirkkonummi_2016_friolandia-13

Voisin olla jopa surullinen, mutta oikeasti olen vain innoissani ja ylpeä! Tuo pieni mammanpoika ja takiaiseni alkaa vihdoinkin irrottautua ja itsenäistyä omaksi pieneksi ihmisekseen. Nukahtaa omaan sänkyynsä, vaikka kömpiikin silti aamuyöstä, tyynyään retuuttaen, äidin kainaloon nukkumaan. Minun aarteeni.

Korsolampi_Kirkkonummi_2016_friolandia-8 Korsolampi_Kirkkonummi_2016_friolandia-7

Eihän tämä muutos mikään yllätys ollut. Keväästä asti arkemme on ollut erilaista, roolimme ovat olleet erilaiset, ympäristö on ollut uusi. Katsotaan miten käy sitten, kun isäkin piakkoin palailee sorvin ääreen. Luultavasti kaikki kuitenkin sujuu hyvin. Itse kukin, sekä poika että vanhemmat, osaamme nykyään arvostaa päiväkotia enemmän kuin ennen. Vain 20 tuntia viikossa ovat saaneet minut käyttämään jo useampaan kertaan lausahdusta "Thank God päiväkoti!"

Korsolampi_Kirkkonummi_2016_friolandia-11 Korsolampi_Kirkkonummi_2016_friolandia-10

Hoy escuché por primera vez las palabras "Mami, te podrías ir ya?" 

Mi pequeño ya no es tan pequeño. Ya no me necesita tanto como antes. Se emociona más por un día de juego con su papi que por la compañía de la más aburrida mami. Podría sentirme triste - pero no, en realidad solamente estoy emocionada por su desarrollo hacía un individuo más independiente. Claro, siento la melancolía, pero este momento ya era esperado! Wao, mi bebé se ha convertido en un niño!

Korsolampi_Kirkkonummi_2016_friolandia-1 Korsolampi_Kirkkonummi_2016_friolandia-6 Korsolampi_Kirkkonummi_2016_friolandia-3 Korsolampi_Kirkkonummi_2016_friolandia-17
(Ja minun takki Salomonilta)
(Kuvat Meikon luonnonsuojelualueen Korsolammelta)

Seuraa Blogia:    Bloglovin'   Facebook    Blogipolku   Blogit.fi
SHARE:

perjantai 26. elokuuta 2016

Retkelle Suomen luonnon päivänä: Meiko, Kirkkonummi

Montakohan kertaa olen jo hehkuttanut Meikoa? No, ei sillä väliä, sillä Meikon luonnonsuojelualueet ovat minun ehdoton suosikkini kun haluan pois kaupungin hälinästä. Keskellä Kirkkonummea sijaitseva Meiko on sekoitus järvimaisemaa, kallioseinämää, erämaata, puroa, lampea, kuusikkoa, koivikkoa, marjamaita, laaksoja. Eikä siellä ole paljon ketään! No, onhan siellä retkeilijöitä, mutta Meikon metsissä on todella helppo nauttia hiljaisuudesta ja rauhasta. Seesteinen on se ensimmäinen sana joka minulla aina tulee mieleen. Elämä tuntuu niin mahtavalta aina kun olen käynyt Meikolla. 

Huomenna vietetään Suomen luonnon päivää. Arvatkaa mistä minä aion sen aloittaa? 


















Seuraa Blogia:    Bloglovin'   Facebook    Blogipolku   Blogit.fi
SHARE:

maanantai 22. elokuuta 2016

Kööpenhamina ex tempore

Kesäreissumme viimeiset päivät olivat aika hupaisat. Ennalta varatut stand by-lippumme päättyivät Barcelonaan, joten sieltä kotiin meidän oli käytettävä kaikista halvin mahdollinen reitti. Lentokyttäilyyn kyllästyttyäni vetäisin ostoskoriin reitin Barcelona-Kööpenhamina sekä junaliput välille Kööpenhamina-Malmö-Tukholma. Tukholmasta kotiin seilasimme Siljan bonuspisteillä. Ei siis mikään lyhyt vaihtoehto, mutta mihinkäs meillä kiire oli, eipä mihinkään... 



Emme olleet vielä koskaan käyneet Kööpenhaminassa, joten nyt oli oiva mahdollisuus käydä vihdoinkin tutustumassa tuohon pohjoismaiseen pääkaupunkiin. Päivä alkoi sateisena, eikä ensikohtaaminen ollut mitään rakkautta ensi silmäyksellä, mutta päivän päätyttyä olimme täysin vakuuttuneet siitä, että Kööpenhamina oli vierailun arvoinen. Paljoa emme tietenkään ehtineet nähdä, mutta aivan riittävästi yhdelle päivälle. Vailla suunnitelmaa ja päämäärää seikkailu sopi juuri sopivasti tilanteeseen. 

Indre By








Nyhavn












Kongens Nytorv / Gothersgade 





Kongens Have / Rosenborg Slot




Kööpenhaminan keskustan kujat, Nyhavn, Kongens Have ja Kööpenhaminan Tivoli, eipä siinä muuta tarvittu. Jalat olivat aika hapoilla päivän päätteeksi. Pieni lisäkieppi Tivolikorttelin ympäri teki jo hieman tiukkaa, mutta sisään oli päästävä. Paikan edusta nimittäin oli teipattu umpeen ja poliiseja hyöri ympäriinsä. Paikalliset kuitenkin näyttivät olevan kuin mitään ihmeellistä ei olisi edes meneillään, joten mekin päätimme olla pahemmin kummastelematta koko tivolin valloittaneita turvamiehiä ja poliiseja. Jälkikäteen luinkin lehdestä että olimme ihastelleet paikkaa samanaikaisesti John Kerryn ja kumppaneiden kanssa. 


Tivoli







Junamatka Tukholmaan sujui hyvin rauhallisesti, Oliver ehti nukahtaa jo Malmön asemalla ennen junan vaihtoa, kiitos niiden Terrassan kirpparirattaiden. Carlos, joka yleensä simahtaa alle minuutissa, ei kuitenkaan pahemmin kyennyt istumapaikallaan nukkumaan, joten Tukholman päässä sateinen ja harmaa päivä kului hieman liian hitaasti, eikä laivassa tullut tehtyä juuri muuta kuin nukuttua. Kulkisin silti tämän reitin empimättä uudelleenkin! Ainoa kohtaamamme hankaluus oli se, että puoli seitsemältä aamulla Tukholmassa oli aivan toivotonta löytää vessaa, johon pääsisi ilman käteistä rahaa. Eipä siis ihme, että koko juna-aseman ympäristö stinkkasi vahvalle virtsalle. Lopulta Oliver pääsi tarpeilleen juuri ovensa avanneeseen Maxiin, ranskalaiset ostettuamme... 


¨
Un día en Copenhagen, junio 2016.

Seuraa Blogia:    Bloglovin'   Facebook    Blogipolku   Blogit.fi
SHARE:
© Friolandia

This site uses cookies from Google to deliver its services - Click here for information.

Blogger Template Created by pipdig